Monero

Monero on maailman tunnetuin privaattikryptovaluutta. Privaattiominaisuuksiensa ansiosta Monero on noussut myös rikollisten suosikkikryptovaluutaksi. Monero on ylittänyt viime vuosien aikana uutiskynnyksen lukuisia kertoja myös Suomessa. Moneron saama julkisuus ei kuitenkaan ole ollut kovinkaan hyvää, sillä uutiset ovat keskittyneet pääasiassa Moneroon linkittyvään rikolliseen toimintaan.

Monero on siis privaattikryptovaluutta, mikä tarkoittaa sitä, että se piilottaa lohkoketjunsa datan ulkopuolisilta. Privaattiominaisuuksiensa ansiosta Monero ei ole suora kilpailija monille muille tunnetuille kryptovaluutoille, kuten Bitcoinille, Litecoinille ja Ethereumille.

Monero on Bitcoinin ja Litecoinin tavoin Proof of Work -konsensusalgoritmia hyödyntävä kryptovaluutta. Tämä tarkoittaa sitä, että Moneron louhiminen vaatii fyysisiä louhintalaitteita. Privaattikryptovaluuttana Monero on kuitenkin ratkaissut lohkoketjujen "julkisuusongelman", sillä sen data on piilotettu. Monille herää varmasti kysymys, että miten tämä oikein käytännössä tapahtuu. Lähdetään avaamaan kysymystä käyttämällä Bitcoinia esimerkkinä. Bitcoinin tapauksessa kaikki lohkoketjussa suoritettavat transaktiot suoritetaan aina julkisesta avaimesta eli Bitcoin-lompakon osoitteesta. Bitcoin-lompakon osoite on täysin julkinen, jolloin jokaisen on mahdollista nähdä osoitteet ja transaktiot Bitcoinin lohkoketjusta. Bitcoinin tapauksessa lompakon privaattiavain on lompakon haltijan hallussa, jolloin tämän on mahdollista hallinnoida kyseisessä osoitteessa olevia Bitcoineja. Monero puolestaan lähestyy edellä mainittua asiaa täysin Bitcoinista poikkeavalla tavalla.

Monerolla on käytössä peräti kolme erilaista avainta. Moneron avaimet ovat privaattiavain, julkinen avain ja view key. Privaattiavaimen ja julkisen avaimen toiminta ei poikkea kovinkaan paljon Bitcoinin vastaavista. View key puolestaan on ainoastaan käyttäjän itsensä tiedossa. Mikäli tämän avaimen antaa kolmennelle osapuolelle, niin kolmas osapuoli voi nähdä kaikki kyseisen osoitteen tapahtumat. Monero huolehtii käyttäjiensä anonymiteetistä, joten se suojaa transaktion lähettäjän ja vastaanottajan tiedot.

Moneron transaktio suoritetaan täysin vastaavalla tavalla mitä Bitcoininkin transaktio. Transaktion lähettäjä lähettää haluamansa määrän Moneroa osoitteeseen X, jossa X tarkoittaa vastaanottajan julkista avainta. Käytännössä transaktio lähetetään siis oikeaan osoitteeseen, mutta lompakon dataan ilmestyy jotain täysin muuta. Monero suojaa transaktion vastaanottajan muodostamalla lompakon dataan ns. stealth adress:in, joka pohjautuu tiivistealgoritmiin, vastaanottajan osoitteeseen ja view key -avaimeen. Stealth adress mahdollistaa sen, että yksittäisen osoitteen transaktiohistoriaa on käytännössä mahdoton tutkia. Transaktion lähettäjän suojauksessa Monero puolestaan käyttää ns. ring signature -toimenpidettä. Tämä tarkoittaa sitä, että transaktion lähettäjän osoite sotketaan yhdistelemällä siihen satunnaisesti muita Moneron lohkoketjusta poimittuja osoitteita. Moneron teknologia suojaa siis transaktion vastaanottajan, lähettäjän ja itse transaktion tiedot. Nämä ovat ne ominaisuudet, jotka erottavat Moneron monista muista kryptovaluutoista.

Moneron tarjoamat privaattiominaisuudet ovat varmasti erinomainen kilpailuvaltti tulevaisuudessa. Rikollisten lisäksi myös varmasti monet muut henkilöt ja yritykset haluavat pitää transaktiohistoriansa täysin omana tietonaan. Kukapa meistä postaisi esimerkiksi oman pankkitilinsä transaktiohistorian kaikkien nähtäville sosiaaliseen mediaan.

Monero löytyy esimerkiksi Binancen tarjonnasta. Mikäli haluat siirtää omistuksesi pois pörssistä, niin suositut hardware-lompakot Ledger Nano X ja Ledger Nano S ovat erinomaisia vaihtoehtoja Moneron säilytykseen.

Kirjoituksen tavoitteena ei ole suositella kenellekään kryptosijoittamista. Jokainen on vastuussa itse tekemistään päätöksistä, enkä suosittele kenenkään sijoittavan kryptoihin tämän kirjoituksen perusteella.