Bitcoin ja inflaatio

Inflaatiolla tarkoitetaan rahan ostovoiman heikkenemistä. Inflaation seurauksena samalla rahamäärällä ei saa enää niin paljon kuin aikaisemmin. Inflaatio johtaa siihen, että ihmisten rahamääräiset säästöt eivät ole enää niin arvokkaita kuin aikaisemmin. Pankit eivät maksa tällä hetkellä talletuksille korkoa. Tämä johtaa auttamatta siihen, että pankkitileillä lepäävät rahat menettävät arvoaan kaiken aikaa.

Inflaation ollessa erittäin voimakasta, käytetään siitä nimitystä hyperinflaatio. Hyperinflaation seuraukset ovat brutaaleja. Pahimmassa tapauksessa koko maan talous saattaa kaatua ja ihmisten rahamääräiset säästöt menettävät arvonsa. Hyperinflaatio on aina seurausta epäonnistuneesta rahapolitiikasta. Vaikka koronakriisi onkin johtanut ennätykselliseen rahan painamiseen, niin hyperinflaatio ei kuitenkaan vielä ole ajankohtainen uhka esimerkiksi euroalueella. Monissa maailman maissa hyperinflaatio on kuitenkin arkipäivää. Yksi hyvä esimerkki on Venezuela, jonka oman valuutan bolivarin arvo on epäonnistuneesta rahapolitiikasta seuranneen hyperinflaation myötä romahtanut.

Tämän vuoden aikana maailmassa on painettu enemmän rahaa kuin koskaan ennen. On hyvin todennäköistä, että se alkaa jossain vaiheessa heijastumaan rahan arvon laskuna myös euroalueella ja Yhdysvalloissa.

Bitcoin

Mikäli olet huolestunut inflaation vaikutuksesta säästöihisi, tarjoaa Bitcoin ratkaisun huoliisi. Bitcoin kehitettiin alun perin mahdollisimman vastustuskykyiseksi inflaatiolle. Kuinka tämä on käytännössä mahdollista? Siitä lisää seuraavaksi.

Bitcoinien maksimimäärä on 21 miljoonaa bitcoinia. Tämä maksimimäärä on täysin kiveen hakattu, eikä sitä ole mahdollista nostaa. Ennalta määritelty maksimimäärä tarkoittaa, että toisin kuin perinteisiä valuuttoja, uusia bitcoineja ei ole mahdollista luoda lisää loputtomasti. Bitcoin ei ole myöskään minkään yksittäisen keskitetyn toimijan, kuten keskuspankkien hallinnassa. Bitcoinin toimintaan ei ole siis mahdollista vaikuttaa perinteisen rahapolitiikan keinoin.

Uudet bitcoinit syntyvät maailmaan louhinnaksi kutsutun prosessin yhteydessä. Uusi lohko louhitaan bitcoinin lohkoketjussa keskimäärin 10 minuutin välein. Louhijat saavat tällä hetkellä jokaisesta uudesta louhitusta lohkosta louhintapalkkiota 6,25 bitcoinia. Uusia bitcoineja vapautuu kiertoon aina louhintapalkkiota vastaava määrä. Bitcoinin lohkoketjun sisään on ohjelmoitu ominaisuus nimeltään puoliintuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien bitcoinien määrä puoliintuu aina 210 000 lohkon välein. Bitcoinin tapauksessa aikaa tähän kuluu keskimäärin neljä vuotta. Bitcoinin puoliintumisen tärkein tavoite on pitää bitcoinien määrä vakaana ja ehkäistä perinteisistä valuutoista tuttua inflaatiota.

Kultaa on pidetty perinteisesti hyvänä sijoituskohteena ihmisille, jotka haluavat suojata omaisuuttaan inflaatiolta. Bitcoin on tällä hetkellä jopa kultaakin niukempi hyödyke. Useat asiantuntijat pitävätkin tällä hetkellä Bitcoinia yhtenä parhaista suojista inflaatioita vastaan. Neljän vuoden välein tapahtuva Bitcoinin puoliintuminen takaa sen, että tulevaisuudessa Bitcoinin inflaatioprosentti tulee olemaan lähestulkoon olematon.

Bitcoinin jatkuvasti kasvava kysyntä yhdistettynä neljän vuoden välein pienentyvään tarjontaan ovat ehdottomasti asioita, jotka ovat herättäneet sijoittajien mielenkiinnon ympäri maailmaa. Bitcoin on myös äärimmäisen vastustuskykyinen inflaatiolle, eikä sen arvoa ole mahdollista pilata holtittomalla rahapolitiikalla. Rahan yksi tehtävistä on toimia arvonsäilyttäjänä. On sanomattakin selvää, että bitcoin kykenee tähän perinteisiä valuuttoja paremmin. Jokaisen ihmisen on hyvä muistaa, että keskuspankeilta ei tule ikinä loppumaan raha kesken. Se, miten tämä tulee vaikuttamaan rahan arvoon, on jokaisen itsensä pääteltävissä.

Kirjoituksen tavoitteena ei ole suositella kenellekään kryptosijoittamista. Jokainen on vastuussa itse tekemistään päätöksistä, enkä suosittele kenenkään sijoittavan kryptoihin tämän kirjoituksen perusteella.